sunnuntai 31. elokuuta 2025

75-vuotta

 Ystäväni, isolla Yllä, täyttää kuun alussa vuosia. Askartelin hänelle sarjan kortteja, jotka laitan kaikki yhteen laatikkoon. Hän on tilannut minulta vuosien aikana monenlaiset kortit, joten ajattelin ilahduttaa häntä kuvasarjalla, jossa jatkumo on onnea.

Käytin näissä korteissa uutta, että vanhaa askartelumateriaalia. Uutta on raaputettavat kuvat. Tässä kortissa nuo kasvit ja alareunan peittävä kuvio. Kierrätystä on korttipohja joka on kuvatarrojen myyntipussista säästämäni pahvi. Siinä on valmiina tuo nuori neito, jonka taakse liimasin valkoisen pahvin. Sisäsivulla sirkeä tanssijaneito on Pinterestistä. Se on taas pohjustettu glitterinumeropohjasta, samoin kannen takasivu. 

Sisäsivulla tekstiosa.



Kauniin paperiarkin askartelin raaputuskuvioilla, värittämilläni leikeperhosilla ja -ruusulla. 
Yksinkertaista, kaksiosainen kortti.
Sisäsivulla kierrätyskortti.
Seuraavissa kahdessa kortissa on askarteluostoksien pahvipohjat, jotka olen päällystänyt ostamillani vesivahinkopapereilla. Pinnasta tuli kivan eläväinen, ei liian siloiteltu. 
Tässä kortissa on aaltopahvin taustapaperia, pahvikuva - tuoli, kangaslehti ja paperikukka, sekä helmiä ja väriliimoja.  
Ikuisesti 25. Koska minä olen 17, hän on himpan minua iäkkäämpi =)
Kukkapitsinauhaa, helmiä, paperikukkia ja stanssattu sinisade.
Laatikko johon laitan kaikki kortit on saatu ja nyt se lähtee tuunattuna eteenpäin.
Terhi

lauantai 30. elokuuta 2025

Neulehuppari

 Minulla on ollut yksi neuletyö puikoilla keväästä alkaen. Lupasin tehdä nuorimman hupparin, kun aloituksesta ja opastuksesta huolimatta se ei naisystävän hyppysissä sitten valmistunut. Sain kassillisen lankaa, osa jo kertaalleen neulottua ja uudestaan linkin ohjeeseen. Jossain kevään korvalla testineuleiden kiireellisyysjärjestyksen sekaisessa kauhuntasapainossa neuloin aina tätä, kun minulla ei ollut seuraavaan työhön vielä ohjetta.

Infosin välillä poikaa, että en ole unohtanut, mutta nyt on neulejonoa. Kesällä tälle ei ollut mikään tarve, joten se on ollut edelleen työjonossani.
Käsitöiden tekoon minulla ei ole liiemmin ollut aikaa. Työtä on niin paljon, että se on vienyt kaiken aikani ja iltaisin olen vain ollut. 
Neule oli mukanani myös lomareissulla. Ärjänsaaressa neuloin hihaa ja kotimatkalla hupun nyöriä, joka oli ihan loputon pätkä 😂
Kun lopulta sain hupun valmiiksi, istuin yhden hetken ja yhdistelin kappaleet. 
Kastelin ja linkosin valmiin neuleen ja lopuksi höyrytin kevyesti.
Hupun reunus on neulottu nostetulla silmukalla, jolloin kääntöreuna asettui luonnollisesti kohdilleen. Nyörin pujottamista varten on valmiit silmukan yhdistelyt ja langannostot. 
Lanka on konepestävä Oona (304), jota kului 0,860 kg. Kaunis teräksen harmaa ja helppo väri yhdistää lähes kaikkeen. Jos saan kuvattua hupparin pojan yllä, lisään kuvan tähän myöhemmin.

Terhi

perjantai 22. elokuuta 2025

Elokuun kauneutta

 Helteiden loputtua tarkistamme tilanteen! Hyvin voivat ja hyvin kasvavat. Hellejakso oli taas pitkä ja uuvuttava, niin kasveille, kuin puutarhanhoitajalle. Puutarhassa ei ole tapahtunut mitään uutta, mutta kaikki kasvavat ihan mahdottomasti. Tämä kesä jää mieleen kesäkuun sateista ja heinäkuun helteistä. Maassa on ollut tarpeeksi kosteutta ja lämpö on hellinnyt.

Hortensiat

Kukinnot ovat nyt kauneimmillaan ympäri pihaa. 

Keisarinviitta purppurapunalatvassa. Tämä kukinto on oikea perhosmagneetti. Alueella on kymmenittäin perhosia ja pölyttäjiä sulassa sovussa. 
Keväällä innostuin kokeilemaan taimipistokkaista kukkien kasvatusta. Alku oli niiin hidasta ja muutama pistokas joutui kompostiin. Tuntui, ettei näistä tule yhtään mitään, kun kasvuvalot eivät antaneet  tarpeeksi valoa jokaiselle viherrykselle. Kun kasvit pääsivät ilmojen lämmittyä ulos, annoin kaikkien venyä ja vahvistua kasvihuoneen suojissa. Istuttelin jokaiseen astiaan tarpeeksi taimia ja nyt se näkyy rehevyytenä.

Riipapelakuulla on rento kasvutapa. Se kestää hyvin paahdetta, vesisadetta ja tuulta. Kukinta-aika on pitkä. Olen vasta nyt poistanut ensimmäiset kukkineet kukanvarret.

Puulilja ja väriminttu


Akileija
Keltainen siankärsämö

Kultapallo ja ukonhattu

Päivänsilmä? ja valtikkanauhus
Amiraaliperhonen
Neitoperhonen

Lapset ja lastenlapsetkin huomasivat uudelleen maalatun huvimajan.

Syyssyräkki

Puutarhan pöytäkukkana on verenpisarat. Peltiastiaa siirrellään kaatosateiden edeltä suojaan, ettei se vallan ui umpipohjaisena. 
Tämä on myös keväällä pistokastaimista kasvatettu
Etsin aina keväisin upeita kerrottuja verenpisaroita. Nyt minua onnisti, kun Pirilän Kukkatalossa oli näitä ihanuuksia myynnissä. 
Olen joskus aiemminkin kokeillut kasvattaa pienet taimet vantteraksi kasvustoksi, mutta huonolla menestyksellä. Tänä vuonna, kaikesta työkiireestä huolimatta, olen jossain vaiheessa muistanut latvoa, latvoa, lannoittaa ja latvoa. Poistanut aikaiset kukinnon alut ja siirrellyt herkkiä taimia kohti valoa. 
Kuistin sisääntulossa on nyt upeat ja näyttävät istutukset. Ruukut miäs osti Plantagenista viime syksynä, kun myymälä aukesi -90 % alennuksilla. Näiden ruukkujen lähtöhinta oli n.100 €/kpl. 
Kasteluveden mukana menee usein lannoitteet, mutta sitä on jo laitettu keväällä jokaisen istutusastian pohjalle muutenkin.
Kärhöt, nuo ihanasti puskiin piiloutuvat kukintovarret on taas nousseet näkyviin kauniisti kukkien. Tämä yksilö se jaksaa puskea itsensä aina kohti valoa kaiken kasvuston alta kesän aikana. Sillä on ympärillään suuret tuijat, peikonpähkinä ja vuorenkilvet. Jos en tietäisi, niin saattaisin yllättyä nähtyäni kauniit kukat. Nykyään enemmänkin yllätyn, että se saa nokkansa näkyviin kaiken tuon kasvun alta =)
Kukinnot eivät ole kovin suuret, mutta ne näkyvät hyvin tummaa kasvustoa vasten.
Suloinen sekamelska
Kaaren toisella puolella on tänä kesänä vaaleankeltainen kranssi. Se antaa hyvin suojaa uudelle kärhölle, jonka kukinnot ovat tätä vanhaa kärhöä monta kertaa suuremmat. Toivotaan, että uutuuttaan talvehtii hyvin ja kukkii tulevina kesinä yhtä hyvin ja yllättäen, kuin pienikukkainen.
Terhi